Kollageenivoide, -seerumi ja -naamio – mitä iholle levitetty kollageeni tekee?

Iholle levitettävä kollageeni ei pääse sinne, missä ihon oma kollageeni on. Kollageenimolekyyli on satoja kertoja liian suuri läpäistäkseen ihon uloimman kerroksen, joten voiteessa, seerumissa tai naamiossa se toimii pinnalla kosteuttavana ja kalvoa muodostavana aineena. Se voi tehdä ihosta pehmeämmän ja kosteamman tuntuisen, mutta se ei korvaa eikä lisää ihon kollageenia. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi näin on, mitä peptideistä tiedetään, miten ainesosaluetteloa luetaan ja mitkä keinot on tutkittu paremmin.

Miksi kollageeni ei imeydy ihoon: daltonit ja 500 Da:n sääntö

Molekyylien kokoa mitataan daltoneina (Da). Iho on tehokas este, ja sen uloin sarveiskerros pysäyttää monien aineiden kulun. Hollantilaiset ihotautilääkärit Bos ja Meinardi esittivät vuonna 2000 niin sanotun 500 daltonin säännön: aineen molekyylipainon pitää olla alle 500 Da, jotta se voi imeytyä ihon läpi. Perusteluina olivat muun muassa se, että käytännössä kaikki tavalliset kosketusallergeenit ja ihon kautta annosteltavat lääkeaineet ovat tätä pienempiä.

Sääntö on nyrkkisääntö, ei ehdoton raja. Esimerkiksi lääkeyhtiön kemistit saivat muokattua siklosporiinijohdokset, joiden molekyylipaino oli 1 200–1 600 Da, läpäisemään ihoa laboratoriokokeissa. Kollageeni on kuitenkin aivan eri kokoluokkaa. Katsausartikkelin mukaan sen molekyylipaino on noin 300 000 Da, ja iholle levitetyn kollageenin käyttöä rajoittaa juuri huono läpäisevyys. Tyypin I kollageenin kolmoiskierre on noin 300 nanometrin pituinen sauva. Ero 500 daltoniin on noin 600-kertainen.

Ihon kollageeni sijaitsee verinahassa, orvaskeden alla. Terveyskirjaston mukaan ikääntyminen vähentää juuri verinahan kollageenia. Voiteen kollageeni ei pääse sinne, eikä elimistö voisi käyttää valmista eläinperäistä kollageenimolekyyliä sellaisenaan ihon rakennusaineeksi.

Mitä voiteen kollageeni sitten tekee?

Kollageeni ja sen hydrolysaatit ovat vettä sitovia proteiineja, jotka jäävät ihon pinnalle. Siksi niitä käytetään kosmetiikassa kosteuttavina ainesosina. Meksikolaisessa katsauksessa hydrolysoitua kollageenia kuvataan turvalliseksi kosmetiikan raaka-aineeksi, jolla on hyvät kosteuttavat ominaisuudet nimenomaan sarveiskerroksen tasolla. Katsauksen tekijöistä osa työskenteli kollageenivalmistajalla.

Tšekkiläisessä yliopistotutkimuksessa (Egner ym. 2025) valmistettiin voiteita ja geelejä, joissa oli 0,5 tai 1,5 % eri eläinlähteistä tehtyä kollageenihydrolysaattia, ja mitattiin vapaaehtoisilta ihon kosteutta, pH:ta ja veden haihtumista. Kalasta valmistettu hydrolysaatti sopi tutkituista parhaiten, ja geelinä se vähensi silmänympärysryppyjä. Tiivistelmä ei kerro osallistujien määrää eikä lumevertailua, joten tulos on alustava.

Käytännössä kollageenivoide on siis kosteusvoide. Terveyskirjaston mukaan kuivalle iholle käytetään kosteusvoidetta, ja siihen kollageenivoide sopii siinä missä muutkin. Kosteuttavista aineista kerrotaan lisää artikkeleissa kollageeni kuivalle iholle ja kollageeni ja hyaluronihappo.

Seerumit ja peptidit

Kollageeniseerumit ovat yleensä kevyitä, vesipohjaisia tuotteita. Kollageeni toimii niissäkin kosteuttajana. Monessa seerumissa on lisäksi peptidejä, jotka eivät ole kollageenia, vaikka niitä markkinoidaan usein samassa yhteydessä. Kalifornialaisen katsauksen mukaan ikääntyvän ihon hoitoon käytetyt peptidit jaetaan neljään ryhmään: signaalipeptideihin, entsyymejä estäviin peptideihin, välittäjäaineita estäviin peptideihin ja kantajapeptideihin.

Tunnetuin signaalipeptidi on palmitoyylipentapeptidi (pal-KTTKS). Se on synteettinen aine, joka on suunniteltu iholle levitettäväksi ja kollageenin tuotantoa stimuloivaksi. Sen tunnetuimmassa tutkimuksessa 93 valkoihoista 35–55-vuotiasta naista käytti 12 viikkoa kasvojen toisella puolella peptidiä sisältävää kosteusvoidetta ja toisella samaa voidetta ilman peptidiä. Peptidipuolella rypyt ja juonteet vähenivät mittauksissa ja asiantuntija-arvioissa enemmän. Tutkimuksen tekivät Procter & Gamblen tutkijat, ja yhtiö käyttää peptidiä omissa tuotteissaan. Riippumattomia toistotutkimuksia samasta asetelmasta on vähän.

Peptidiseerumin mahdollinen vaikutus perustuu siis peptidiin eikä kollageeniin. Pienimolekyylisistä kollageenituotteista kerrotaan artikkelissa pienimolekyylinen kollageeni.

Kangas-, hydrogeeli- ja yönaamiot

Kollageeninaamioita myydään kolmessa päämuodossa: seerumilla kostutettuina kangasnaamioina, hydrogeelinaamioina ja yön yli iholle jätettävinä yönaamioina. Erityisesti korealaiset kollageeni- ja hydrogeelinaamiot ovat suosittuja hakuja. Kaikissa näissä kollageeni on kosmeettinen ainesosa, eikä naamiomuoto muuta sen molekyylikokoa.

Kiinalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa (Wang ym. 2024) verrattiin pelkällä vedellä, hyaluronihapolla ja bakteerifermentilla kostutettuja kangasnaamioita sekä 5, 15, 25 ja 40 minuutin käyttöaikoja. Ihon kosteus nousi ensin ja laski sitten. Yli 25 minuutin käyttö lisäsi kuivuutta ja punoitusta, erityisesti pelkällä vedellä kostutetuilla naamioilla. Tutkijoiden johtopäätös oli, että alle 25 minuutin käyttö kosteuttaa ihoa. Tekijöissä oli kosmetiikkayrityksen edustajia.

Saksalainen naamiovalmistaja on tutkinut kuivaa, yli 92-prosenttisesti natiivista naudan kollageenista tehtyä levyä, joka kostutetaan iholla (Janssens-Böcker ym. 2024). Viidessä pienessä kliinisessä tutkimuksessa se kosteutti ihoa ja pienensi silmänympärysryppyjen tilavuutta enemmän kuin valmiiksi kostutettu selluloosanaamio, ja se oli hyvin siedetty myös atooppisella iholla. Kaikki tekijät työskentelivät valmistajalla, eikä tiivistelmä kerro osallistujamääriä. Tämä levy on eri tuote kuin tavallinen kangasnaamio, jossa kollageenia on nesteessä pieni määrä.

Vertailu: mitä tutkimukset näyttävät

Alla on koottu iholle levitettävien kollageenituotteiden ja eniten tutkittujen vaihtoehtojen keskeiset tutkimukset tiivistelmien perusteella.

Taulukosta näkyy, että kollageenituotteiden tutkimukset ovat pieniä ja usein valmistajien tekemiä, kun taas tretinoiinista ja aurinkosuojasta on satunnaistettuja tutkimuksia. Terveyskirjasto tiivistää, että ihon vanhenemisen estoon käytettävien kosmetiikkatuotteiden tehosta ei ole vahvaa näyttöä, ja että ikämuutosten hidastamisessa suurin merkitys on UV-suojautumisella ja tupakoimattomuudella. Keinoja verrataan tarkemmin artikkeleissa kollageenihoito kasvoille ja kollageeni ja ryppyjen ehkäisy.

Suun kautta otettava kollageeni on eri asia kuin voide, mutta senkään näyttö ei ole yksiselitteistä. Vuoden 2025 meta-analyysissa (23 tutkimusta) kollageenilisät paransivat ihoa vain yritysrahoitteisissa ja heikkolaatuisissa tutkimuksissa. Lisää artikkelissa hydrolysoitu kollageeni.

Näin luet INCI-listaa

Kosmetiikan ainesosat merkitään pakkaukseen kansainvälisillä INCI-nimillä, ja luettelon edessä on sana ”ingredients”. Tukesin mukaan ainesosat merkitään painon mukaan alenevassa järjestyksessä. Alle 1 %:n pitoisuudessa olevat ainesosat saa luetella loppuun missä järjestyksessä tahansa. Kollageeniin liittyviä nimiä ovat esimerkiksi:

• Collagen tai Soluble Collagen: kokonainen, liukoinen kollageeni, joka jää ihon pinnalle.
• Hydrolyzed Collagen: peptideiksi pilkottu kollageeni. Nimi ei kerro pilkkomisastetta eikä molekyylikokoa.
• Palmitoyl Pentapeptide-4, Palmitoyl Tripeptide-1 ja muut peptidit: laboratoriossa valmistettuja peptidejä, eivät kollageenia.

Mitä kauempana luettelon alusta kollageeni on, sitä pienempi sen osuus on. Koska alle 1 %:n ainesosat saa luetella missä järjestyksessä tahansa, luettelon loppupäästä ei voi päätellä tarkkaa määrää. Tuotteen nimessä mainittu kollageeni ei siis kerro, paljonko sitä tuotteessa on.

Mitä kosmetiikka saa luvata?

EU:n kosmetiikkasääntely määrittelee, mitä kosmetiikka on. Tukesin mukaan kosmeettisen valmisteen tarkoitus on puhdistaa, muuttaa tuoksua tai ulkonäköä, suojata tai pitää hyvässä kunnossa ihmiskehon ulkoisia osia. Valmistetta, joka on tarkoitettu syötäväksi tai injektoitavaksi, ei pidetä kosmetiikkana. Lääkkeelliset väitteet eli lupaukset sairauksien tai niiden oireiden parantamisesta eivät ole kosmetiikassa sallittuja. Jos luokittelu on epäselvä, Fimea voi luokitella valmisteen lääkkeeksi esimerkiksi käyttötarkoituksen tai markkinointiväitteiden perusteella.

EU:n väittämäasetus (655/2013) edellyttää, että kosmetiikan markkinointiväitteet ovat totuudenmukaisia ja että ne voidaan tarvittaessa todistaa merkityksellisillä ja luotettavilla tutkimuksilla. Kosmetiikalla ei ole ennakkohyväksyntää, joten ”viranomaisen hyväksymä” ei ole sallittu väite. Lupaukset kuten ”korvaa ihon menettämän kollageenin” kannattaa siis lukea kriittisesti.

Milloin ihoasiat lääkärille?

Kosmetiikka ei ole sairauksien hoitoa. Tukesin mukaan kosmeettista ihovoidetta ei saa markkinoida esimerkiksi psoriasiksen tai ihottuman hoitoon, joten ihosairauden oireet kuuluvat lääkärin arvioitaviksi eivätkä kosmetiikkatuotteen kokeiltaviksi. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös, jos jokin tuote aiheuttaa voimakkaan reaktion. Tukes mainitsee kasvojen alueen voimakkaan allergisen reaktion esimerkkinä vakavasta haittavaikutuksesta, josta valmisteen vastuuhenkilön ja jakelijan on ilmoitettava viranomaiselle.

Tämän vertailun keinoista ryppyjen hoidossa vahvin näyttö on tretinoiinilla, joka on lääkeaine eikä kosmetiikkaa. Sen sopivuudesta päätetään lääkärin kanssa.