Vahvistaako kollageeni kynsiä? Mitä tutkimus kertoo

Haurastuvat, lohkeilevat ja hitaasti kasvavat kynnet ovat yleinen vaiva, ja kollageenilisiä markkinoidaan usein niiden korjaamiseen. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kollageenin vaikutuksesta kynsiin on oikeasti tutkittu, mitä tuloksista voi päätellä ja mitä muuta kynsien kunnosta tiedetään.

Kynsi on keratiinia, ei kollageenia

Kynsilevy koostuu keratiinista, samasta proteiinista kuin hiukset ja ihon uloin kerros. Kollageenia on kynnen alla ja ympärillä olevassa ihossa, josta kynsi kasvaa ja johon se kiinnittyy. Kollageenilisä ei siis "rakenna kynttä" suoraan, eikä sitä, miten suun kautta otettu kollageeni mahdollisesti vaikuttaisi kynnen kasvuun, tunneta.

Hydrolysoitu kollageeni pilkkoutuu ruoansulatuksessa aminohapoiksi ja lyhyiksi peptideiksi. Kollageenissa on runsaasti glysiiniä, proliinia ja hydroksiproliinia, mutta ei lainkaan välttämätöntä aminohappoa tryptofaania, joten se ei ole täydellinen proteiinin lähde.

Mistä hauraat kynnet johtuvat?

Hauraat kynnet (brittle nail syndrome) ovat Terveyskirjaston mukaan melko tavallinen vaiva etenkin naisilla ja iäkkäillä. Oireita ovat kynnen pitkittäiset uurteet, pinnan epätasaisuus ja kynnen kärjen kerroksittainen hilseily. Kansainvälisen ihotautiasiantuntijaryhmän katsauksessa haurauden taustalla kuvataan kaksi päämekanismia:

• Kynsilevyn solujen irtoaminen toisistaan (onykoskitsia): kynnen kärki hilseilee kerroksittain. Terveyskirjaston mukaan liuskoittuminen johtuu kynsilevyn kuivumisesta ja hauraudesta, ja sitä edistävät märkä työ ja kynsilakanpoistoaineen tiheä käyttö.
• Kynnen kasvualueen häiriö (onykoreksis): kynteen tulee pitkittäisiä uurteita ja halkeamia, koska kynsi muodostuu jo kasvaessaan virheellisesti.

Kaikki uurteet eivät ole vaiva. Terveyskirjaston mukaan pitkittäiset uurteet ovat normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö, jota alkaa esiintyä jo keski-iästä lähtien, ja ne ovat pysyviä. Ne eivät siis kerro kollageenin tai vitamiinien puutteesta.

Ravitsemuksella on merkitystä lähinnä silloin, kun jossakin on todellinen puute. Terveyskirjaston mukaan kivennäis- ja hivenaineiden tai vitamiinien nauttiminen ei yleensä paranna kynsien laatua tai rakennetta, jos niiden saanti on muuten normaalia. Sen sijaan esimerkiksi laihuushäiriö tai hoitamaton keliakia voivat heikentää kynsiä.

Tutkimusnäyttö: yksi pieni tutkimus

Kollageenin ja kynsien yhteydestä on käytännössä yksi julkaistu tutkimus (Hexsel ym. 2017). Siinä 25 hauraista kynsistä kärsinyttä otti 2,5 g kaupallisia kollageenipeptidejä kerran päivässä 24 viikon ajan, minkä jälkeen seurattiin vielä neljä viikkoa ilman valmistetta. Tulokset:

• kynsien kasvunopeus lisääntyi 12 %
• murtuneiden tai lohjenneiden kynsien esiintyvyys väheni 42 %
• lääkärin arvion mukaan 64 %:lla haurauden oireet paranivat kokonaisuutena, ja neljä viikkoa lopettamisen jälkeen osuus oli 88 %
• 80 % osallistujista koki kynsiensä ulkonäön parantuneen.

Tuloksia on syytä lukea varauksella. Tutkimus oli avoin eli kaikki tiesivät saavansa valmistetta, eikä siinä ollut lumeryhmää. Hauraiden kynsien oireet vaihtelevat luonnostaan esimerkiksi vuodenajan ja käsien kastumisen mukaan, ja osallistujat saattoivat muuttaa kynsienhoitoaan tutkimuksen aikana. Kaksi tekijöistä edusti kollageenivalmistajaan kytkeytyvää tutkimuslaitosta (Collagen Research Institute). Tulos on lupaava, mutta se ei osoita, että kollageeni olisi syy muutokseen.

Kynnet kasvavat hitaasti

Terveillä nuorilla aikuisilla tehdyssä mittauksessa sormenkynnet kasvoivat keskimäärin 3,5 mm ja varpaankynnet 1,6 mm kuukaudessa. Terveyskirjasto ilmoittaa kynnen keskimääräiseksi kasvunopeudeksi 1–3 mm kuukaudessa ja muistuttaa, että kasvu on nopeinta lapsilla ja hidastuu iän myötä. Koska koko kynsilevyn uusiutuminen kestää kuukausia, kynsiin kohdistuvia muutoksia ei voi arvioida muutamassa viikossa. Kynsitutkimuksessa käytön kesto oli 24 viikkoa. Varpaankynsiä ei ole tutkittu.

Biotiini, rauta ja muut ravintoaineet

Biotiini. Biotiinin saantisuositus on 40 mikrogrammaa päivässä, ja sitä saa muun muassa maksasta, kananmunista, soijasta ja pähkinöistä. Katsausartikkelin mukaan muutamissa pienissä tutkimuksissa suun kautta otettu biotiini on parantanut hauraiden kynsien kovuutta ja paksuutta, mutta tekijöiden mukaan tarvitaan suurempia, kontrolloituja tutkimuksia. Huomionarvoista on, että suuret biotiiniannokset voivat häiritä monia laboratoriokokeita, kuten kilpirauhas- ja muiden hormonien mittauksia. Biotiinin käytöstä kannattaa kertoa ennen verikokeita. Kollageenin ja biotiinin yhdistelmästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kollageeni ja biotiini.

Rauta. Pitkään jatkunut raudanpuute voi näkyä kynsissä, esimerkiksi lusikkamaisesti koveriksi muuttuvina kynsinä. Raudanpuute todetaan verikokeilla, eikä rautaa kannata syödä lisänä ilman todettua tarvetta.

C-vitamiini on välttämätön kollageenin muodostumiselle elimistössä. Sen saantisuositus on naisilla 95 mg ja miehillä 110 mg vuorokaudessa, ja monipuolinen ruokavalio kattaa sen yleensä. Lisää aiheesta artikkelissa C-vitamiini ja kollageeni.

Milloin kynsimuutos kannattaa näyttää lääkärille?

Kynsien muutokset voivat joskus olla merkki muusta kuin haurastumisesta. Terveyskirjaston kynsiartikkeleissa mainitaan muun muassa seuraavat muutokset ja niiden mahdolliset syyt. Luettelo ei ole diagnoosiohje, vaan sen tarkoitus on kertoa, milloin pelkkä kynsien hoito tai ravintolisä ei ole oikea vastaus:

Terveyskirjaston mukaan myös yleissairaudet, joihin liittyy ääreisverenkierron häiriöitä, anemiaa tai muita ravitsemushäiriöitä, voivat hidastaa kynnen kasvua ja muuttaa sen rakennetta ja väriä. Samoin jotkin lääkkeet, erityisesti solunsalpaajat, vaikuttavat kynsiin. Jos kynsimuutos on uusi, koskee vain yhtä kynttä, etenee tai siihen liittyy muita oireita, syy kannattaa selvittää lääkärin kanssa ennen kuin kokeilee ravintolisiä.

Kynsien hoito käytännössä

Hauraita kynsiä on arviolta noin viidesosalla väestöstä, ja naisilla kaksi kertaa niin usein kuin miehillä. Haurautta lisäävät tekijät, jotka heikentävät kynsilevyn solujen välistä kiinnittymistä, arjessa tyypillisesti toistuva kastuminen ja kuivuminen sekä pesu- ja liuotinaineet, kuten asetonipitoinen kynsilakanpoistoaine. Siksi suojakäsineet märkätöissä, kynsien ja kynsivallien säännöllinen rasvaus sekä lyhyinä pitäminen ovat ensisijaisia keinoja. Terveyskirjaston mukaan kosteuttavista voiteista voi olla hyötyä kynnen kärjen hilseilyssä.

Jos haluaa kokeilla kollageenia, tutkimuksessa käytetty annos oli 2,5 g päivässä. Valmistemuodoista kerrotaan artikkelissa kollageenijuoma vs. jauhe vs. kapselit ja kollageenin lähteistä artikkelissa merikollageenin hyödyt.