Kollageeni ja nivelrikko – mitä tutkimukset kertovat hydrolysaatista ja UC-II:sta

Nivelrikko (artroosi) on yleisin nivelsairaus. Siinä nivelrusto ohenee, ja muutoksia syntyy myös nivelen muihin rakenteisiin ja ympäröiviin lihaksiin. Kollageenilisiä markkinoidaan nivelille laajasti, mutta EFSA hylkäsi vuonna 2011 väitteen, että kollageenihydrolysaatti tukisi nivelten terveyttä, koska näyttö ei riittänyt. Sen jälkeen tutkimuksia on tullut lisää sekä hydrolysoidusta kollageenista että denaturoimattomasta tyypin II kollageenista (UC-II). Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä ne kertovat nivelrikon oireista, jäykkyydestä ja liikkuvuudesta, ja mitkä ovat niiden rajoitukset.

Mitä nivelrikko on?

Terve nivelrusto on sileä ja joustava kudos, joka vaimentaa iskuja ja mahdollistaa lähes kitkattoman liikkeen. Rusto koostuu pääosin tyypin II kollageenin muodostamasta verkosta ja sen väliin sitoutuneesta vedestä ja proteoglykaaneista. Nivelrikossa rusto haurastuu ja ohenee, ja luupinnat voivat lopulta joutua kosketuksiin keskenään.

Tyypillisiä oireita ovat kuormituskipu, aamu- ja liikkeellelähtöjäykkyys, turvotus ja liikelaajuuden väheneminen. Nivelrikko on yleisin polvissa, lonkissa, sormien nivelissä ja selkärangassa. Terveyskirjaston mukaan nivelrikon syntyyn vaikuttavat ikääntyminen, perimä, nivelvammat, nivelen epävakaus, liian raskas työ tai liikunta sekä alaraajojen nivelissä ylipaino.

Miten kollageenin oletetaan vaikuttavan?

Nivelrikkoa on tutkittu kahdella erilaisella kollageenivalmisteella, joiden oletetut mekanismit eroavat toisistaan:

• Hydrolysoitu kollageeni (grammoja päivässä) pilkotaan suolistossa aminohapoiksi ja pieniksi peptideiksi. Solu- ja eläinkokeissa tietyt peptidit ovat lisänneet rustosolujen matriksin tuotantoa. Ihmisellä ei ole osoitettu, että rusto paksunisi.
• Denaturoimaton tyypin II kollageeni (UC-II, noin 40 mg päivässä) on niin pieni annos, ettei sillä ole merkitystä rakennusaineena. Sen oletetaan vaikuttavan suoliston immuunijärjestelmän kautta niin sanotulla oraalisella toleranssilla, joka voisi hillitä rustoon kohdistuvaa tulehdusreaktiota. Mekanismi perustuu pääosin eläinkokeisiin.

Hydrolysoidun kollageenin ”tyypillä” on elimistön kannalta vähän merkitystä, koska se pilkkoutuu joka tapauksessa. Suuri osa niveltutkimuksista onkin tehty tyypin I hydrolysaatilla. Lisää artikkelissa kollageenin eri tyypit.

Mitä meta-analyysit kertovat?

García-Coronado ym. 2019 kokosi lumekontrolloidut tutkimukset, joissa nivelrikon oireita mitattiin WOMAC-indeksillä tai kipujanalla (VAS). Kollageeni pienensi WOMAC-kokonaispistemäärää ja VAS-kipua. WOMAC-osa-alueista kuitenkin vain jäykkyys parani merkitsevästi, kun taas kipu- ja toimintakykyosiot eivät eronneet lumeesta.

Simental-Mendía ym. 2025 päivitti analyysin polven nivelrikkoon: 11 satunnaistettua tutkimusta ja 870 osallistujaa. Sekä kipu että toimintakyky paranivat kollageeniryhmissä lumeeseen verrattuna. Tutkimusten väliset erot olivat kuitenkin hyvin suuria (heterogeenisyys I² 75–88 %). Tulokset vaihtelivat tutkimuksesta toiseen niin paljon, että keskiarvoon kannattaa suhtautua varauksella.

Hydrolysoitu kollageeni: kaksi esimerkkiä

Benito-Ruizin ym. (2009) kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa 250 polven nivelrikkoa sairastavaa sai 10 g kollageenihydrolysaattia päivässä kuuden kuukauden ajan. Kipu (VAS ja WOMAC-kipuosio) väheni merkitsevästi. Eniten hyötyivät ne, joiden nivel oli kulunein ja jotka söivät vähiten lihaproteiinia. Tiivistelmä ei kerro, kuinka suuri ero lumeryhmään oli, joten tuloksen kliinistä merkitystä on vaikea arvioida.

Bruyèren ym. (2012) tutkimuksessa 200 yli 50-vuotiasta, joilla oli kipua ala- tai yläraajan nivelessä tai alaselässä, sai 1,2 g kollageenihydrolysaattia tai lumetta päivittäin kuuden kuukauden ajan. Kuuden kuukauden kohdalla 51,6 % kollageeniryhmästä ja 36,5 % lumeryhmästä koki vähintään 20 %:n parannuksen kivussa. Kolmen kuukauden kohdalla ryhmät eivät eronneet (44,1 % vs. 39,6 %). Tulos kertoo myös lumevaikutuksen suuruudesta: yli kolmannes lumeryhmästä parani.

UC-II: mitä tutkimukset kertovat

UC-II on kaupallinen, kanan rintalastan rustosta valmistettu denaturoimaton tyypin II kollageeni. Samaa valmistetyyppiä myydään myös muilla nimillä. Keskeiset ihmistutkimukset:

Kaksi katsausta kokoaa kokonaiskuvan. Vuoden 2023 rajatussa meta-analyysissa oli 8 satunnaistettua tutkimusta, joissa 243 potilasta sai UC-II:ta 3–6 kuukauden ajan. WOMAC- ja VAS-tulokset olivat UC-II:lla paremmat kuin lumeella, ja haittoja oli yhtä paljon kuin muilla lisillä. Kirjoittajat korostivat, että tutkimuksia on vähän. Vuoden 2025 katsauksen (12 tutkimusta, joista 9 ihmisillä) mukaan 40 mg:n päiväannos oli lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä turvallinen ja lievitti oireita, mutta pitkäaikaisen tehon osoittamiseen tarvitaan isompia ja pidempiä tutkimuksia (Gupta & Maffulli 2025).

Käytännössä UC-II:n näyttö on samansuuntaista kuin hydrolysaatin: myönteisiä, mutta pieniä ja usein valmistajaan kytkeytyviä tutkimuksia. Valmisteita ei ole juurikaan verrattu keskenään, joten ei tiedetä, kumpi toimii paremmin.

Jäykkyys, liikkuvuus ja urheilijoiden nivelvaivat

Kollageenia markkinoidaan usein ”notkeutta niveliin” -lupauksella. Jäykkyyden taustalla voi kuitenkin olla monta asiaa: ruston kulumista, nivelkapselin ja ympäröivien kudosten kiristymistä, lihasheikkoutta, tulehdusta tai pelkkää liikkumattomuutta. Terveyskirjaston mukaan aamujäykkyys ja nivelten turvotus ovat myös nivelreuman tyypillisiä oireita, joten turvonneet ja jäykät nivelet kannattaa tutkituttaa lääkärillä.

Mitä jäykkyydestä ja liikkuvuudesta tiedetään:

• Nivelrikko: García-Coronadon meta-analyysissa jäykkyys oli ainoa WOMAC-osa-alue, joka parani lumetta enemmän. Mittari on kuitenkin kyselylomake, ei liikelaajuuden mittaus.
• Urheilijat: Clarkin ym. (2008) tutkimuksessa 147 yliopistourheilijaa, joilla oli rasitukseen liittyvää nivelkipua mutta ei todettua nivelsairautta, sai 24 viikon ajan 10 g kollageenihydrolysaattia tai lumetta. Liikkuvuutta arvioitiin kipujanan tapaan, mutta tiivistelmän merkitsevät erot koskivat kipua, esimerkiksi kävellessä, seistessä ja nostaessa. Tuloksia voitiin analysoida vain 97 osallistujalta.
• Liikelaajuus: objektiivisesti mitattuna tulos on lähinnä yhdestä pienestä UC-II-tutkimuksesta (Lugo ym. 2013, taulukossa), jossa polven ojennus parani terveillä liikkujilla.
• Oireettomat: terveillä, kivuttomilla ihmisillä ei ole näyttöä siitä, että kollageeni lisäisi liikkuvuutta.

Aktiiviliikkujien jänne- ja voimatutkimuksista kerrotaan artikkelissa kollageeni ja treeni.

Tutkimusten rajoitukset

• Moni tutkimus on pieni, lyhyt ja valmistajan rahoittama tai tekemä.
• Valmisteet, annokset (40 mg–10 g) ja mittarit vaihtelevat, joten ”oikeaa annosta” ei tiedetä eikä tuloksia ole helppo yhdistää.
• Mitatut muutokset koskevat koettua kipua ja jäykkyyttä. Ruston rakenteen paranemisesta ihmisellä ei ole näyttöä.
• Lumevaikutus nivelkivussa on suuri, ja pitkäaikaistutkimuksia (yli vuosi) ei ole.

Mikä nivelrikossa on tutkitusti tärkeintä?

Terveyskirjaston mukaan nivelrikon itsehoitoon kuuluvat liike- ja lihasharjoittelu, sopivat liikuntalajit, kylmähoito, tarvittaessa apuvälineet ja ylipainoisilla painonpudotus. Painonpudotus yleensä lievittää alaraajanivelten kuormituskipua. Harjoittelu jaetaan:

• nivelten liikkuvuusharjoituksiin ja lihasvenytyksiin
• lihasvoimaharjoitteluun, jossa vahvistetaan raajan kaikkia päälihasryhmiä
• yleiskuntoharjoitteluun; suositeltuja lajeja ovat kävely, pyöräily, vesivoimistelu ja hiihto.

Terveyskirjaston mukaan harjoittelun on kestettävä vähintään kahdeksan viikkoa ennen kuin hyödyt ilmenevät, ja ohjaukseen riittää usein pari kolme käyntiä fysioterapeutilla. Liike pitää myös nivelnesteen kierrossa, ja nivelneste ravitsee verisuonetonta rustoa. Pelkkä lepo ei siis suojaa niveltä.

Kollageenilisä on näihin verrattuna heikosti tutkittu lisä, ei hoito. Jos kokeilet sitä, tutkimusasetelmia vastaa vähintään kolmen, mieluummin kuuden kuukauden säännöllinen käyttö, ja kannattaa arvioida, onko muutos suurempi kuin lumevaikutus olisi voinut olla. Jos nivel on turvonnut, punoittava tai kuuma, kipu on voimakasta tai toimintakyky heikkenee, hakeudu lääkärin tai fysioterapeutin arvioon. Leikkauksen, kuten tekonivelleikkauksen, jälkeen lisäravinteista kannattaa kysyä hoitavalta lääkäriltä. Valmisteiden vertailu löytyy sivulta paras kollageeni nivelille.