Kollageeni ja aivoterveys: mitä tutkimus todella kertoo

Kollageenilisiä markkinoidaan joskus myös muistille ja "aivoterveydelle". Näyttö on kuitenkin hyvin ohutta: kollageenin ja kognition yhteydestä on vain vähän pieniä ihmistutkimuksia, eikä yksikään niistä ole osoittanut vaikutusta muistisairauksien ehkäisyyn. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten kollageeni liittyy hermostoon, mitä yksi usein viitattu kliininen tutkimus tarkalleen löysi ja mikä aivoterveyteen tutkitusti vaikuttaa.

Miten kollageeni liittyy hermostoon?

Aivokudoksessa itsessään on vähän kollageenia verrattuna ihoon, luuhun tai jänteisiin. Kollageenia on kuitenkin aivojen verisuonten seinämissä ja tyvikalvoissa (erityisesti tyyppi IV), jotka ovat osa veri-aivoestettä, sekä aivokalvoissa. Lisäksi tiettyjä kollageenityyppejä on tunnistettu hermoston kehityksessä. Yhteys on siis rakenteellinen ja kulkee pääosin verisuoniston kautta.

Syödyn kollageenilisän kannalta tämä ei merkitse paljoa. Ruoansulatus pilkkoo kollageenin aminohapoiksi ja lyhyiksi peptideiksi, joita elimistö käyttää tarpeen mukaan; syöty kollageeni ei kulkeudu aivoihin rakennusaineeksi.

Mitä tutkimus löysi: kollageeni, uni ja kognitio

Kollageenissa on runsaasti glysiiniä, joka toimii keskushermostossa välittäjäaineena ja jota on tutkittu unen yhteydessä. Tästä syntyi ajatus, että glysiinipitoinen kollageeni voisi vaikuttaa uneen ja sitä kautta kognitioon.

Sitä testattiin brittiläisessä tutkimuksessa (Eur J Nutr 2024). Siihen osallistui 13 liikunnallista nuorta miestä (keski-ikä 24 vuotta), joilla oli itse raportoituja univaikeuksia. He ottivat 15 g kollageenipeptidejä tai lumevalmistetta tunti ennen nukkumaanmenoa seitsemänä yönä, ja jaksot vaihdettiin ristiin. Tulokset:

• Unipolygrafiassa heräämisiä oli kollageenijaksolla vähemmän (keskimäärin 21 vs. 29 yössä), ja itse raportoituja heräämisiä oli myös vähemmän.
• Unen kokonaismäärä, nukahtamisviive ja unen tehokkuus eivät muuttuneet.
• Kognitiotesteistä yksi, Stroop-testin oikeiden vastausten osuus, oli parempi (100 % vs. 97 %). Muissa kognition mittareissa ei ollut eroa.
• Tulehdusmerkkiaineissa, hormoneissa, väsymyksessä ja koetussa unen laadussa ei ollut eroa.

Tutkimuksen valmisteet toimitti kollageenivalmistaja Rousselot, jonka kaksi työntekijää oli kirjoittajina. Kun otos on 13 henkeä, jakso viikon mittainen ja kognition mittareita monta, yksittäinen merkitsevä ero voi olla sattumaa. Tutkimus ei kerro mitään ikääntyneistä, muistisairauksista tai pitkäaikaisesta käytöstä. Se on kiinnostava lähtökohta jatkotutkimuksille, ei näyttö siitä, että kollageeni parantaisi muistia.

Muut ihmistutkimukset

PubMed-hauissamme löytyi ihmisillä tehtyjä kollageenitutkimuksia kognitiosta tai mielialasta yhteensä kolme. Ne kannattaa katsoa rinnakkain:

Kaikki kolme ovat pieniä ja lyhyitä, ja kaikissa kollageenin valmistaja on ollut mukana. Japanilaisessa aivotutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää. Siksi testitulosten paraneminen voi johtua myös harjoitusvaikutuksesta: kun sama testi tehdään toiseen kertaan, tulos paranee usein ilman mitään hoitoa. Magneettikuvasta laskettu indeksi on välillinen mittari, eikä sen muutos neljässä viikossa kerro muistisairauden riskistä. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ollut iäkkäitä, joilla on muistioireita, eikä yksikään kestänyt yli kahta kuukautta.

Muut kollageenin ja aivojen yhteyteen liitetyt ajatukset, kuten kollageenin aminohappojen vaikutus tulehdukseen tai hapetusstressiin aivoissa, perustuvat solu- ja eläinkokeisiin tai teoreettisiin mekanismeihin. Hydroksiproliinin aineenvaihduntaa käsittelevä katsaus (Amino Acids 2022) kuvaa näitä mekanismeja pääosin eläinten aineenvaihdunnan näkökulmasta.

Miten erottaa markkinointiväite tutkimustuloksesta?

Ruokaviraston mukaan elintarvikkeen, myös ravintolisän, markkinoinnissa saa käyttää vain EU:n hyväksymiä terveysväitteitä, eikä ihmisen sairauksien ehkäisyyn, hoitoon tai parantamiseen liittyviä ominaisuuksia saa esittää. Kollageenille ei ole hyväksytty yhtään terveysväitettä. Kun ”aivoille” markkinoitu tuote vetoaa tutkimukseen, kannattaa tarkistaa neljä asiaa:

• Kuka tutkittiin? Tulos 13 nuoresta urheilijasta ei kerro mitään ikääntyneiden muistista.
• Oliko lumeryhmä? Ilman sitä ei voi erottaa valmisteen vaikutusta odotusvaikutuksesta ja testien harjoitusvaikutuksesta.
• Mitä mitattiin? Yksi merkitsevä tulos monen mittarin joukosta voi olla sattumaa. Myös kuvantamisindeksi on eri asia kuin arjen muisti.
• Kuka rahoitti? Valmistajan rahoitus ei tee tuloksesta väärää, mutta se lisää tarvetta riippumattomalle toistolle, jota tässä aiheessa ei vielä ole.

Usein markkinointi ei edes viittaa kollageenitutkimukseen vaan glysiinin ominaisuuksiin tai soluviljelmiin. Silloin väite on vielä kauempana siitä, mitä kollageenilisä ihmisessä tekee. Jos tuotetta markkinoidaan sairauden ehkäisyyn tai hoitoon, siitä voi Ruokaviraston ohjeen mukaan ilmoittaa oman kunnan elintarvikevalvontaan.

Mikä aivoterveyteen vaikuttaa tutkitusti?

Paljon vahvempaa näyttöä on elintapojen kokonaisuudesta. Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa (Lancet 2015) 1 260 kohonneen muistisairausriskin 60–77-vuotiasta satunnaistettiin kahden vuoden monimuotoiseen interventioon (ruokavalio, liikunta, muistiharjoittelu sekä verisuoniriskitekijöiden kuten verenpaineen seuranta) tai yleisiin terveysneuvoihin. Interventioryhmässä kognitiivinen suorituskyky kehittyi tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin vertailuryhmässä. Ero oli pieni, mutta tutkimus oli suuri, pitkä ja satunnaistettu – aivan eri tasoa kuin kollageenitutkimukset.

FINGER-mallin ruokavalio perustui suomalaisiin ravitsemussuosituksiin: runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, täysjyväviljaa, kalaa ja kasviöljyjä. Tämä ruokavalio sisältää luonnostaan myös kollageenin muodostukseen tarvittavaa proteiinia ja C-vitamiinia.

Kollageenia ruoasta

Valmista kollageenia saa vain eläinperäisistä lähteistä, kuten luuliemestä (jossa se on keittämisen jälkeen gelatiinina), kalan nahasta ja sidekudosta sisältävistä lihan osista. Kasviksissa, pähkinöissä tai palkokasveissa ei ole kollageenia, mutta elimistö muodostaa sitä itse, kun proteiinia ja C-vitamiinia saa riittävästi. Lisää aiheesta artikkelissa kollageenia ruoasta.

Milloin kannattaa kysyä ammattilaiselta?

Jos sinulla on muistiin, keskittymiseen tai mielialaan liittyviä huolia, niiden syy kannattaa selvittää lääkärissä. Terveyskirjaston mukaan muisti voi heiketä esimerkiksi masennuksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan, aivovaurioiden sekä alkoholin ja joidenkin lääkkeiden, kuten monien rauhoittavien lääkkeiden, vuoksi. Myös B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa muistin häiriöitä. Monet näistä syistä ovat hoidettavissa.

Terveyskirjaston mukaan muistitutkimuksiin voi hakeutua aina, jos on selvästi huolissaan omasta tai läheisensä muistista. Tutkimukset ovat ainakin paikallaan, kun

• unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia tai itselle tapahtuneita merkittäviä asioita
• asioiden hoitaminen tai uuden oppiminen, esimerkiksi kodinkoneen käyttö, vaikeutuu selvästi
• sanoja joutuu hakemaan selvästi tai eksyy tutussakin ympäristössä.

Pelkkä ihmisten nimien unohtelu kuuluu Terveyskirjaston mukaan tavalliseen ikääntymiseen. Tutkimukset voi käynnistää terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.