Kollageeni ja akne – voiko kollageeni auttaa akneiholle?

Kollageeni ja akne kohtaavat kahdessa kysymyksessä: voiko kollageenilisä pahentaa aknea, ja voiko se auttaa aknen jättämiin arpiin. Lyhyt vastaus on, että puhtaan kollageenin ei tiedetä pahentavan aknea, eikä sen tiedetä hoitavan aknea tai aknearpia – suun kautta otetusta kollageenista ei ole akne- tai aknearpitutkimuksia. Siksi tässä artikkelissa käydään ensin läpi, mikä aknessa oikeasti auttaa, ja vasta sitten, mihin kollageeni tässä kuvassa asettuu.

Mikä aknessa oikeasti auttaa?

Terveyskirjaston mukaan lähes 80 %:lla ihmisistä on aknea jossakin elämänvaiheessa. Yleisintä se on murrosiän loppupuolella, mutta vajaalla viidenneksellä oireet jatkuvat aikuisiässä. Akne syntyy, kun talineritys lisääntyy, talirauhasen tiehyt tukkeutuu komedoksi ja syntyy tulehdusreaktio, jonka taustalla on muun muassa ihon normaaliin mikrobistoon kuuluva Cutibacterium acnes -bakteeri. Taipumus on usein perinnöllinen.

Hoito valitaan aknen muodon ja vaikeuden mukaan. Alla oleva taulukko perustuu Terveyskirjaston aknekatsaukseen, joka nojaa muun muassa eurooppalaiseen aknen hoitosuositukseen.

Kaksi käytännön huomiota: hoitojaksot ovat kuukausien mittaisia, ja akne voi uusiutua antibioottikuurin jälkeen. Ja arpien kannalta aika on olennainen, sillä Terveyskirjaston mukaan kunnollinen hoito estää arpien muodostumista, ja arvet liittyvät tyypillisesti aknen vaikeimpiin muotoihin. Isotretinoiini voi aiheuttaa sikiövaurioita, ja naisilla sen käyttöön liittyy pakollinen raskaudenehkäisyohjelma.

Pahentaako kollageeni aknea?

Hydrolysoitu kollageeni on pelkkää proteiinia, eikä sillä tiedetä olevan vaikutusta talineritykseen, tiehyen tukkeutumiseen tai bakteereihin. Kollageenilisien järjestelmällisessä katsauksessa (J Drugs Dermatol 2019) tutkimuksissa ei raportoitu haittatapahtumia, mutta aknea ei erikseen seurattu. Kollageenin ja aknen yhteydestä ei siis ole tietoa suuntaan eikä toiseen.

Terveyskirjaston mukaan aknea voivat pahentaa tietyt lääkkeet: osa hormonaalisista ehkäisyvalmisteista, kortikosteroidit, litium, jotkin epilepsialääkkeet, testosteroni ja anaboliset steroidit. Jos akne pahenee lisäravinteiden aloittamisen jälkeen, kannattaa siis katsoa myös muuta kuin kollageenia. Naisilla aknen taustalla voi olla munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), jos siihen liittyy ylipainoa, liikakarvoitusta tai kuukautiskierron häiriöitä – silloin kyse on lääkärin selvitettävästä asiasta.

Entä kollageenijuomat ja heraproteiini? Osa kollageenijuomista ja -karkeista sisältää runsaasti sokeria, ja osassa kollageeni on yhdistetty heraproteiiniin. Heraproteiinista on yksi satunnaistettu tutkimus (J Dermatol 2024): 49 lievää tai keskivaikeaa aknea sairastavaa, keskimäärin 20-vuotiasta thaimaalaista miestä sai kuuden kuukauden ajan joko 30 g heraproteiinia päivässä tai heratonta ravintolisää. Aknemuutosten määrässä ja vaikeudessa ei havaittu eroa ryhmien välillä. Tutkimus oli pieni ja koski vain miehiä, joten se ei sulje pois vaikutusta kaikilla, mutta se ei myöskään tue väitettä, että hera tyypillisesti pahentaisi aknea.

Kollageeni ja aknearvet

Aknearvet ovat yleisimmin atrofisia eli kuoppaisia: tulehdus on vaurioittanut verinahkaa, eikä uutta kollageenia ole muodostunut tilalle riittävästi. Arpien synty liittyy siis kollageeniin, mutta siitä ei seuraa, että kollageenin syöminen täyttäisi arpia. Suun kautta otetun kollageenin vaikutusta aknearpiin ei ole tutkittu kontrolloiduissa tutkimuksissa. Kollageenilisän ihotutkimukset koskevat ihon kosteutta ja kimmoisuutta, eivät arpia.

Terveyskirjaston mukaan aknearpia voi korjata laser- ja kuorintahoidoilla sen jälkeen, kun aktiivinen akne on rauhoittunut. Käytössä on myös mikroneulaus. Näiden hoitojen tarkoitus on käynnistää ihon oma kollageenin muodostus arven kohdalla. Sopiva menetelmä riippuu arpityypistä, ja se kannattaa suunnitella ihotautilääkärin kanssa. Lisää aiheesta: kollageeni ja arpien hoito.

Mitä ravitsemuksesta ja aknesta on tutkittu?

Terveyskirjaston kokonaisarvio on maltillinen: ruokavalion vaikutus akneen vaikuttaa tutkimustiedon nojalla vähäiseltä, eikä erityisruokavalioiden, kuten matalan glykeemisen indeksin tai maidottoman ruokavalion, tehosta ole selvää näyttöä. Yksittäiset tutkimukset kannattaa lukea tätä taustaa vasten.

Glykeeminen kuorma. Australialaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa (Am J Clin Nutr 2007) 43 aknea sairastavaa 15–25-vuotiasta miestä noudatti 12 viikkoa joko matalan glykeemisen kuorman ruokavaliota (25 % energiasta proteiinista, 45 % hitaasti imeytyvistä hiilihydraateista) tai tavanomaista hiilihydraattipitoista ruokavaliota. Aknemuutosten määrä väheni matalan kuorman ryhmässä enemmän (keskimäärin 23,5 vs. 12 muutosta). Ryhmä kuitenkin myös laihtui keskimäärin 2,9 kg, joten ruokavalion ja painonpudotuksen vaikutuksia ei voitu erottaa.

Maitotuotteet. Tanskalaisessa meta-analyysissa (Nutrients 2018) yhdistettiin 14 havainnoivaa tutkimusta, joissa oli yhteensä 78 529 lasta, nuorta ja nuorta aikuista. Maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä hieman suurempaan aknen todennäköisyyteen (vetosuhde 1,25). Kirjoittajat kehottavat tulkitsemaan tulosta varoen: tutkimukset erosivat toisistaan, julkaisuharhaa havaittiin ja sekoittavilla tekijöillä vakioidut tulokset olivat heikompia. Havainnoiva tutkimus ei myöskään osoita syy-yhteyttä.

Sinkki. Meta-analyysissa (Dermatol Ther 2020) aknea sairastavien seerumin sinkkipitoisuus oli keskimäärin matalampi kuin verrokkien, ja sinkkihoito vähensi tulehduksellisten näppylöiden määrää. Kirjoittajat kuvaavat aiempaa näyttöä puutteelliseksi, ja sinkkiä on tutkittu sekä yksinään että muun hoidon rinnalla. Pitkäaikainen suurten sinkkiannosten käyttö voi heikentää kuparin imeytymistä, joten annostus kannattaa sopia lääkärin kanssa. Lue myös kollageeni ja sinkki.

Kollageeni. Kollageenin ja aknen yhteydestä ei ole kliinisiä tutkimuksia.

Milloin hakeutua hoitoon?

Terveyskirjaston mukaan lääkärin arvio on tarpeen, jos akneoireet häiritsevät itsehoidosta huolimatta tai jos kyseessä on aknen vaikeampi muoto, josta voi jäädä pysyviä arpia. Tulehdusmuutokset ovat usein kivuliaita, ja akne voi aiheuttaa huomattavaa psykososiaalista haittaa, joten hoitoon hakeutumista ei kannata lykätä. Kollageenilisä ei korvaa aknen hoitoa. Jos sitä haluaa käyttää muista syistä, akne ei ole tiedossa oleva este. Isotretinoiinihoidon aikana ja raskauden tai imetyksen aikana kaikista ravintolisistä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.