Kollageeni ja arpien hoito – tutkittu tieto arpien paranemisesta

Kollageeni ja arvet liittyvät toisiinsa suoraan: arpi on kollageenista rakentuvaa korjauskudosta. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että kollageenilisä parantaisi arpia. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten arpi muodostuu ja kypsyy, mitkä arpien hoitokeinot perustuvat tutkimusnäyttöön ja mitä suun kautta otetusta kollageenista haavan paranemisessa oikeasti tiedetään.

Miten arvet muodostuvat?

Haavan paraneminen etenee vaiheittain: verenvuoto tyrehtyy, alue tulehtuu puhdistuakseen, ja sitten alkaa uuden kudoksen muodostus. Fibroblastit tuottavat aluksi nopeasti tyypin III kollageenia, joka muodostaa väliaikaisen, löyhän tukirakenteen. Se korvautuu vähitellen lujemmalla tyypin I kollageenilla. Haavan paranemista käsittelevän katsauksen (Exp Dermatol 2024) mukaan arven jäykkyys ja joustamattomuus voi johtua siitä, ettei arpeen muodostu kypsiä elastiinisäikeitä.

Terveessä ihossa kollageenisäikeet muodostavat verkkomaisen rakenteen, arvessa ne asettuvat tiiviisti yhdensuuntaisiksi. Arven lopullinen ulkonäkö riippuu kollageenin muodostumisen ja hajoamisen tasapainosta:

• Atrofiset arvet: kollageenia muodostuu liian vähän, ja arpi jää kuoppaiseksi. Tyypillisiä aknen jälkeen.
• Hypertrofiset arvet: kollageenia muodostuu liikaa, ja arpi jää koholle mutta pysyy alkuperäisen haavan alueella. Terveyskirjaston mukaan hypertrofinen arpi pienenee ja tasoittuu kuukausien myötä.
• Keloidit: pysyvästi ylikasvanut arpi, joka ulottuu tyypillisesti alkuperäistä arpea laajemmalle. Keloidin kasvu voi jatkua vuosia, ja se voi punoittaa, aristaa ja kutista. Yleisimpiä paikkoja ovat korvalehdet, rintakehän yläosa ja olkapäiden alue.

Terveyskirjaston mukaan taipumus arven liikakasvuun on yksilöllinen ja osin perinnöllinen, ja haavan tulehdus, kiristys ja ärsytys lisäävät riskiä. Liikakasvua voi esiintyä minkä tahansa haavan jälkeen, esimerkiksi leikkaus-, palovamma- tai aknearvessa tai iholävistyksessä.

Arven kypsymisen aikajänne

Tuoreen arven perusteella on vaikea ennustaa lopputulosta. Terveyskirjaston kuvaus normaalin ja liikakasvuisen arven kulusta:

Käytännössä tämä tarkoittaa, että arpea kannattaa arvioida vasta noin vuoden kuluttua – paitsi jos se kasvaa yli alkuperäisen haavan rajojen, jolloin kyse voi olla keloidista.

Mikä arpien hoidossa perustuu näyttöön?

Silikonigeeli ja -levy. Terveyskirjaston mukaan arven liikakasvun ja keloidin ennaltaehkäisyyn käytetään silikonia sisältävää arpigeeliä tai silikonilevyä usean kuukauden ajan. Jälkihoito on tärkeää erityisesti ylävartalon leikkausten jälkeen ja henkilöillä, joilla on ennestään keloideja. Näytön taso on silti kohtalainen: Cochrane-katsauksessa (2013; 20 tutkimusta, 873 osallistujaa) silikonilevy vähensi liikakasvuisten arpien syntyä arpeutumiselle alttiilla ja ohensi ja vaalensi olemassa olevia arpia, mutta tutkimukset olivat heikkolaatuisia ja alttiita harhalle. Myöhemmässä järjestelmällisessä katsauksessa (Dermatol Surg 2020; 34 tutkimusta) silikonigeeleistä ja -levyistä oli useita laadukkaita satunnaistettuja tutkimuksia.

Muut itsehoitotuotteet. Samassa katsauksessa vain harvat tutkimukset tukivat sipuliuutteen, E-vitamiinin, trolamiinin tai mikrohuokoisen teipin tehoa arpiin.

Lääkärin hoidot. Oireileviin tai haittaaviin keloideihin käytetään Terveyskirjaston mukaan kortisoni-injektioita, jäädytyshoitoa ja painehoitoa, ja hankalissa tapauksissa arpi voidaan poistaa leikkaamalla, jolloin jatkohoitona on esimerkiksi sädehoito. Kansainvälisen asiantuntijapaneelin suosituksissa (Dermatol Surg 2014) käsitellään lisäksi muun muassa 5-fluorourasiilia ja laserhoitoja, ja parhaat tulokset saadaan usein yhdistelemällä menetelmiä. Hypertrofisten arpien paras hoito on usein seuranta, koska ne pienenevät itsestään.

Kuoppaiset arvet. Kuoppaisten aknearpien hoidossa käytetään toimenpiteitä, kuten mikroneulausta, fraktioitua laseria ja kemiallisia kuorintoja, joiden tarkoitus on käynnistää ihon oma kollageenin muodostus arven kohdalla.

Tuore arpi kannattaa lisäksi suojata auringolta, sillä UV-säteily voi tummentaa sitä.

Voiko kollageenilisä auttaa?

Suun kautta otettua kollageenia ei ole tutkittu kontrolloidusti arpien ulkonäön parantamisessa. Kollageenilisien dermatologisten tutkimusten järjestelmällisessä katsauksessa (J Drugs Dermatol 2019) haavoihin liittyvät tutkimukset koskivat painehaavoja. Kaksi niistä kannattaa katsoa tarkemmin, koska niihin viitataan usein:

Kummassakin tutkimuksessa kollageeniryhmän haavat paranivat lumeryhmää paremmin. Kumpikaan ei kuitenkaan mitannut arven ulkonäköä, eikä kumpikaan tutkinut hyvinvoivia ihmisiä. Painehaavat syntyvät usein huonokuntoisille, aliravituille potilaille, joilla lisäproteiinista voi olla hyötyä jo sellaisenaan.

Ravitsemus vaikuttaa paranemiseen eniten silloin, kun siinä on puutteita. Proteiinin, energian, C-vitamiinin ja sinkin puute hidastaa haavan paranemista, ja vakava C-vitamiinin puute voi jopa avata vanhoja arpia. Hyvin syövällä ihmisellä arven lopputulokseen vaikuttavat enemmän haavan syvyys ja sijainti, jännitys haavan reunoilla, tulehdus ja perimä.

Milloin kääntyä ammattilaisen puoleen?

Terveyskirjaston mukaan oireileva tai haittaava keloidi on syy lääkärin arvioon. Jos arpi muuttuu kasvaessaan sinipunaiseksi tai on muuten epätyypillisen näköinen, kyse voi olla kasvaimesta, ja diagnoosiin tarvitaan koepala. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon myös, jos arpi tulehtuu tai rajoittaa liikettä. Jos sinulla on tiedossa vahva keloiditaipumus, leikkaushaavan jälkihoito kannattaa suunnitella etukäteen. Leikkauksen jälkeen ravintolisien käytöstä on hyvä kysyä hoitavalta lääkäriltä. Aknen jättämistä arvista lisää artikkelissa kollageeni ja akne.