Kollageeni ja suoliston terveys – mitä tutkimus kertoo

Kollageeni ja suolisto on yleinen markkinointiyhdistelmä: kollageenijauheita myydään suolen limakalvon tueksi ja apuna vuotavaan suoleen. Tässä artikkelissa katsotaan, mihin väitteet perustuvat, mitä ihmisillä on oikeasti tutkittu ja mitä vatsavaivoista tiedetään muuten. Lyhyesti: biologinen perustelu on olemassa, mutta kontrolloitu ihmistutkimusnäyttö puuttuu, ja ainoassa lumekontrolloidussa läpäisevyystutkimuksessa kollageeni ei eronnut lumeesta.

Mitä kollageenille tapahtuu ruoansulatuksessa?

Kollageeni pilkkoutuu ruoansulatuksessa aminohapoiksi ja lyhyiksi peptideiksi. Terveillä vapaaehtoisilla tehdyssä tutkimuksessa kollageenin tunnusomaisten aminohappojen (glysiini, proliini, hydroksiproliini) pitoisuus veressä oli suurimmillaan 60–120 minuuttia nauttimisen jälkeen. Lisäksi vereen imeytyi lyhyitä peptidejä, kuten proliini-hydroksiproliinia. Tutkimus tehtiin kollageenivalmistaja Rousselot’n työntekijöiden johdolla.

Suolistossa kollageeni ei siis kulje ehjänä kudokseen. Se toimii samalla tavalla kuin muukin ravinnon proteiini: aminohappojen ja peptidien lähteenä.

Suolen seinämän sidekudoksessa on kollageenia, ja suolen pintasolukko uusiutuu nopeasti. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että kollageenilisä nopeuttaisi uusiutumista. Suolen pintasolut eivät ole kollageenia, ja niiden rakennusaineita saadaan mistä tahansa riittävästä proteiinista.

Suolen läpäisevyys ja ”vuotava suoli”

Suolen lisääntynyt läpäisevyys tarkoittaa, että suolen pintasolujen väliset tiiviit liitokset päästävät läpi tavallista enemmän aineita. Ilmiötä voidaan mitata esimerkiksi juottamalla kahta sokeria (laktuloosi ja rhamnoosi) ja vertaamalla niiden määrää virtsassa. Sitä tutkitaan muun muassa tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja kovassa kestävyysrasituksessa. Arkikielen ”vuotava suoli” ei kuitenkaan ole lääketieteellinen diagnoosi, eikä sille ole vakiintunutta testiä tai hoitoa.

Mitä tutkimukset kertovat?

Solu- ja eläinkokeissa kollageenipeptidien on raportoitu vaikuttavan suolen pintasolujen kasvuun ja suolistotulehdukseen. Tällaiset tulokset eivät kerro, mitä ihmisellä tapahtuu tavallisella annoksella. Ihmistutkimuksia, joissa on mitattu suolistoon liittyviä asioita, löytyi kolme:

Vuoden 2022 tutkimus on se, johon markkinoinnissa useimmin viitataan, joten sen asetelma kannattaa lukea tarkasti. Se oli avoin ja yksihaarainen: kaikki osallistujat tiesivät saavansa kollageenia. Alkuperäisestä 40 osallistujasta vain 14 käytti valmistetta koko jakson. Ilman vertailuryhmää ei voi tietää, johtuiko oireiden väheneminen kollageenista, odotusvaikutuksesta, oireiden luonnollisesta vaihtelusta vai siitä, että tutkimuksen jatkoivat loppuun ne, joilla meni hyvin. Tutkimus oli ensisijaisesti digitaalisen tutkimusasetelman toteutettavuuskoe.

Vuoden 2023 tutkimus on ainoa löytämämme lumekontrolloitu ihmistutkimus, jossa suolen läpäisevyyttä mitattiin. Asetelma oli järkevä, koska kova juoksu lisää suolen läpäisevyyttä mitattavasti. Kollageeni ei muuttanut tätä. Otos oli pieni ja jakso lyhyt, eikä tulos kerro esimerkiksi IBS-potilaista, mutta se on ainoa suora ihmisnäyttö aiheesta – eikä se tue markkinointiväitettä.

Entä glysiini ja glutamiini?

Noin joka kolmas kollageenin aminohappo on glysiiniä. Kollageenijauheiden markkinoinnissa glysiinistä ja glutamiinista puhutaan usein suolistoa suojaavina aminohappoina. Kaksi seikkaa kannattaa huomata:

• Glysiinin tulehdusta hillitsevät vaikutukset on havaittu lähinnä solu- ja eläinkokeissa. Niistä ei voi päätellä kollageenilisän vaikutusta ihmisen suolistossa.
• Glutamiini ei ole kollageenin erityispiirre. Glutamiinia saa kaikista tavallisista proteiininlähteistä.

Miten erottaa markkinointiväite tutkimustuloksesta?

Ruokaviraston mukaan elintarvikkeen, myös ravintolisän, markkinoinnissa saa käyttää vain EU:n hyväksymiä terveysväitteitä, eikä sairauksien ehkäisyyn tai hoitoon liittyviä ominaisuuksia saa esittää. Kollageenille ei ole hyväksytty yhtään terveysväitettä. Siksi suolistomarkkinointi on usein epämääräistä (”tukee suolistoa”, ”suolistoystävällinen”) tai nojaa glysiinin tai glutamiinin yleisiin ominaisuuksiin. Kun kohtaat väitteen, kysy:

• Onko väitteen takana ihmistutkimus vai solu- tai eläinkoe?
• Oliko tutkimuksessa lumeryhmä? Vatsaoireet vaihtelevat luonnostaan ja reagoivat odotuksiin herkästi.
• Mitattiinko oireita tai läpäisevyyttä, vai vain veren aminohappopitoisuuksia?
• Kuka rahoitti ja kuka toimitti valmisteen?

Jos tuotteen epäilee markkinoivan itseään sairauden hoitona, siitä voi Ruokaviraston ohjeen mukaan ilmoittaa oman kunnan elintarvikevalvontaan.

Kollageeni ja tulehdukselliset suolistosairaudet

Crohnin taudista ja haavaisesta paksusuolentulehduksesta ei ole kliinistä näyttöä kollageenilisän hyödystä. Molemmat ovat pitkäaikaisia tulehduksellisia suolistosairauksia, joiden hoito tähtää tulehduksen rauhoittamiseen lääkkeillä. Lisäravinteista kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa, eikä kollageeni korvaa lääkehoitoa. Kollageenin haittavaikutukset ovat tavallisesti lieviä, mutta suolistosairaudessa yksilöllinen arvio on silti tarpeen.

Ärtyvä suoli: mitä vatsavaivoista tiedetään

Moni kollageenia suolistosyistä harkitseva kärsii turvotuksesta, ilmavaivoista tai vaihtelevasta suolen toiminnasta. Terveyskirjaston mukaan ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) esiintyy ainakin joka kymmenennellä suomalaisella, ja se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Se on toiminnallinen vaiva: suolesta ei löydy selkeää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt, ja taustalla arvioidaan olevan suoliston ja keskushermoston vuorovaikutuksen häiriö. Vaiva on kiusallinen mutta ei vaarallinen.

Terveyskirjaston mukaan hoidon kulmakivi on itselle sopivan ruokavalion etsiminen. Tähän kuuluvat säännölliset pienet ateriat, riittävä kuidun ja nesteen saanti sekä oireita usein pahentavien ruokien, kuten kofeiinin, rasvan, alkoholin ja mausteisten ruokien, välttäminen. Kuituvalmisteista psylliumista on eniten hyviä tuloksia kaikissa IBS:n alatyypeissä. Huonosti imeytyviä hiilihydraatteja vähentävää FODMAP-ruokavaliota voi kokeilla 4–8 viikkoa ja palauttaa ruoka-aineita sen jälkeen asteittain. Myös säännöllinen liikunta vähentää oireita hoitokokeissa. IBS-potilailla kollageenia ei ole tutkittu kontrolloidusti.

Yksi käytännön huomio koskee maustettuja kollageenijauheita ja -juomia. Terveyskirjaston FODMAP-listalla vältettäviin kuuluvat makeutusaineina käytetyt polyolit, kuten ksylitoli, sorbitoli, mannitoli ja maltitoli. Jos vatsa oireilee, tarkista ainesosaluettelo: oireet voivat johtua makeutusaineesta eivätkä kollageenista.

Mikä suolistoa tukee näytön perusteella?

Terveyttä edistävän ruokavalion perusta ovat Terveyskirjaston mukaan kasvikset, marjat ja hedelmät joka aterialla, täysjyväviljatuotteet ja palkokasvit sekä säännöllinen ateriarytmi, joka edistää myös vatsan normaalia toimintaa. Kasvisten ja täysjyvän kuitu edistää vatsan toimintaa, ja runsaskuituisessa leivässä kuitua on vähintään 6 g/100 g. Näiden merkitys vatsan toiminnalle tunnetaan paljon paremmin kuin kollageenin. IBS:ssä kuitenkin juuri osa kuitupitoisista ruoista, kuten palkokasvit, voi pahentaa oireita, joten sopiva ruokavalio on yksilöllinen.

Jos kokeilet kollageenia, jauhemuoto on helpoin annostella. Suolistohyötyä ei kuitenkaan ole osoitettu, ja se kannattaa pitää mielessä ostopäätöstä tehdessä.

Milloin vatsaoireiden takia lääkäriin?

Terveyskirjaston mukaan lääkärin arvio on tarpeen, jos vatsaoireet ovat uusia ja haittaavia tai jos niihin liittyy jokin seuraavista:

• laihtuminen, väsymys, jatkuva kuumeilu tai yöllinen ulostamistarve
• näkyvää verta ulosteessa
• suolen toiminta on muuttunut nopeasti ja muutos on jatkunut muutamia viikkoja
• oireet alkoivat ulkomaanmatkan tai antibioottikuurin jälkeen
• suvussa on suolistosyöpää, keliakiaa tai tulehduksellisia suolistosairauksia
• oireet ilmaantuvat uutena yli 50-vuotiaalle tai jatkuvat hankalina omahoidosta huolimatta.

Näissä tilanteissa oireiden syy kannattaa selvittää ennen minkäänlaista lisäravinnekokeilua.