Kollageeni ja ikääntyminen – miksi iho vanhenee ja mitä voi tehdä

Ihon ikääntyminen näkyy ohenemisena, kuivumisena, juonteina ja kimmoisuuden vähenemisenä. Suuri osa muutoksista johtuu siitä, mitä verinahan kollageenille tapahtuu vuosien aikana. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi kollageeni vähenee, kuinka suuri osa muutoksesta johtuu auringosta ja mitä kollageenilisästä on oikeasti mitattu.

Miksi iho ikääntyy?

Ihotutkimuksessa erotetaan kaksi prosessia. Luontainen ikääntyminen johtuu ajan kulumisesta ja perimästä, ja se koskee kaikkea ihoa. Valovanheneminen johtuu auringon UV-säteilystä, ja se näkyy kasvoissa, kaulassa ja käsien selässä. Rittién ja Fisherin (2015) katsauksen mukaan molemmissa verinahan kollageeniverkosto pirstaloituu vähitellen. Tämä heikentää ihon mekaanista lujuutta ja myös kollageenia valmistavien fibroblastien toimintaa. Kun fibroblastit eivät enää saa tukea ehjästä verkostosta, ne tuottavat vähemmän kollageenia ja enemmän sitä hajottavia entsyymejä. Kierre ruokkii itseään.

Ero näkyy konkreettisesti, kun vertaa kasvojen ja pakaroiden ihoa samalla ihmisellä. Auringolta suojassa ollut iho on vanhanakin suhteellisen sileää, kun taas kasvojen iho on paksumpaa, uurteisempaa ja kellertävämpää. Suuri osa siitä, mitä pidämme ihon vanhenemisena, on siis auringon aiheuttamaa.

Kuinka paljon kollageenia häviää?

Netissä toistellaan usein, että kollageenia häviää "1–1,5 % vuodessa 25-vuotiaasta alkaen". Luku on arvio, jonka alkuperäiset lähteet ovat vanhoja ja heikkoja, joten sitä ei kannata pitää tarkkana. Varmaa on, että ihon kollageeni vähenee ja heikkenee iän myötä. Vaihdevuosista on hieman tarkempaa tietoa: Brincatin ym. (1987) pienessä tutkimuksessa ihon kollageenipitoisuus ja paksuus pienenivät vaihdevuosien jälkeen noin 1–2 % vuodessa, samaa tahtia luun mineraalimäärän kanssa. Lisää aiheesta on artikkelissa kollageenista ja hormoneista.

Ihon kollageeni on pääasiassa tyyppiä I ja III, ja sen rinnalla on elastiinia ja vettä sitovaa hyaluronihappoa. Nämä yhdessä antavat iholle lujuuden ja kimmoisuuden. Niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa ihon joustavuudesta. UV-säteily lisää kollageenia hajottavien MMP-entsyymien tuotantoa ihossa jo tavallisilla, polttamattomilla annoksilla. Siksi toistuva auringonotto kuluttaa kollageenia, vaikka iho ei palaisi.

Mitä tutkimukset kertovat kollageenilisästä

Suun kautta otetusta kollageenista on kymmeniä satunnaistettuja tutkimuksia. Tärkeimmät yhteenvedot ovat seuraavat:

• Choi ym. (2019), systemaattinen katsaus: 11 tutkimusta ja 805 osallistujaa. Hydrolysoitua kollageenia annettiin 2,5–10 g päivässä 8–24 viikon ajan. Tulokset ihon kimmoisuudesta, kosteudesta ja kollageenitiheydestä olivat lupaavia mutta alustavia.
• De Miranda ym. (2021), meta-analyysi: 19 tutkimusta ja 1 125 osallistujaa (20–70-vuotiaita, 95 % naisia). Kollageeni paransi ryppyjä, kosteutta ja kimmoisuutta lumeeseen verrattuna.
• Pu ym. (2023), meta-analyysi: 26 tutkimusta ja 1 721 osallistujaa. Kosteus ja kimmoisuus paranivat, mutta tutkimuksissa oli useita harhan lähteitä.
• Biełach-Bazyluk ym. (2026), katsaus: hyödyt olivat johdonmukaisimpia pienimolekyylisillä, hydroksiproliinipitoisilla peptideillä. Katsauksen mukaan lyhyet tutkimusajat, usean ainesosan valmisteet ja teollisuusrahoitus heikentävät luottamusta vaikutusten suuruuteen.

Yksittäisistä tutkimuksista usein lainataan Prokschin ym. (2014) tutkimusta. Siinä 114 naista (45–65-vuotiaita) sai 2,5 g tiettyä kollageenipeptidivalmistetta tai lumevalmistetta päivittäin 8 viikon ajan. Silmänympärysryppyjen tilavuus pieneni lumeeseen verrattuna noin 20 %. Ihokoepaloista mitattu tyypin I prokollageeni eli kollageenin esiaste oli kollageeniryhmässä 65 % ja elastiini 18 % korkeammalla kuin lumeryhmässä. Tulos viittaa siihen, että peptidit voivat vaikuttaa ihon omaan kollageenin tuotantoon. Kyse on kuitenkin yhdestä valmistajan valmisteella tehdystä tutkimuksesta, ja EFSA hylkäsi saman valmistajan ihoa koskevan terveysväitteen vuonna 2013.

Kannattaako kollageenia aloittaa ennaltaehkäisevästi?

Usein kuulee, että kollageenilisä kannattaa aloittaa jo 25–30-vuotiaana. Tälle ei ole tutkimusnäyttöä. Tutkimuksiin osallistuneet ovat olleet enimmäkseen 35–65-vuotiaita naisia, joilla oli jo ikääntymisen merkkejä, eikä nuorilla aikuisilla ole tehty vuosien seurantatutkimuksia. Pitkäaikaisesta käytöstä ylipäätään on vähän tietoa, koska tutkimukset kestävät tyypillisesti 8–24 viikkoa.

Ennaltaehkäisyyn on olemassa paljon paremmin tutkittu keino, joka on aurinkosuoja. Jos kollageenia haluaa kokeilla, tutkimuksissa käytetyt annokset ovat olleet 2,5–10 g hydrolysoitua kollageenia päivässä. Joissakin pienimolekyylisillä erityisvalmisteilla tehdyissä tutkimuksissa annos on ollut noin 1 g. Tulosta kannattaa arvioida aikaisintaan 8–12 viikon kuluttua. Kala- ja nautakollageenin välillä ei ole osoitettu eroa, ja jauhe tai kapselit ovat makuasia.

Mikä suojaa ihon kollageenia

Nämä keinot on järjestetty näytön vahvuuden mukaan:

1. Aurinkosuoja ja varjo. UV-säteily on tärkein ulkoinen ihon vanhentaja, ja sen välttäminen on tehokkain yksittäinen keino.
2. Tupakoimattomuus. Tupakointi heikentää ihon verenkiertoa ja kiihdyttää kollageenin hajoamista.
3. Retinoidit eli A-vitamiinijohdannaiset ihonhoidossa. Niillä on vahvin näyttö ihon oman kollageenin lisäämisestä. Raskauden aikana niitä ei käytetä.
4. Ravinto. Riittävä proteiini ja C-vitamiini, jota elimistö tarvitsee kollageenin muodostamiseen. C-vitamiinilla on EU:ssa hyväksytty terveysväite normaalin kollageenin muodostumisen edistämisestä.
5. Verensokerin hallinta. Sokerin sitoutuminen kollageeniin eli glykaatio jäykistää säikeitä, ja ilmiö voimistuu, jos verensokeri on pitkään koholla.

Riittävä uni ja stressin hallinta ovat hyväksi koko elimistölle, mutta niiden suorasta vaikutuksesta ihon kollageeniin on vähän tutkimustietoa. Kollageenilisä on tässä kokonaisuudessa valinnainen lisä, josta voi odottaa korkeintaan pientä mitattavaa muutosta. Se ei korvaa mitään yllä mainituista keinoista.